keskiviikko 6. helmikuuta 2013

Ei ole kissaa karvoihin katsomista!

Kouluhan on perinteisesti aivan tylsää. Istutaan vaan paikallaan, opettaja puhua pälpättää ja oppilaat istuvat kiltisti paikoillaan. Juuri näinhän se menee. Siis ehkä jossain, meidänkin luokassa ajoittain. Luokkamme humoristit pitävät kyllä huolen, että ajoittain tylsien hetkien jälkeen tulee myös niitä iloisia hetkiä, jolloin ei voi muuta kuin nauraa.

Mukavan omatoiminen yllätys opettajalle oli se, että oppilaat itse kehittelivät oman piristysruiskeen koulupäivien iloksi. Tulevien viikkojen ajan, tiistaipäivisin, luokkaamme ilostuttavat kaikenkarvaiset mörriäiset ja minkujaiset. Jokainen oppilas saa vuorollaan tuoda oman eläimen päiväksi kouluun. Ehtona minulla oli se, että minun ei tarvitse huolehtia jätöksistä ja omistaja pitää eläimestä pienen esitelmän. Niin, eikä eläin saa häiritä oppituntia. Jälkimmäinen ei kyllä ihan ensimmäiseltä vieraaltamme onnistunut.

Ensimmäinen kissavieraamme oli eläväistä sorttia. Ihan pokkana se tutki kaikki kaapit ja komerot, löysi luokan sohvan alta kuukauden vanhat sipsit. Kehtasi pokkana kiivetä kaikkien nähtäviksi kanssani opettamaan ja tarttui vielä karttakeppiinkin kiinni. Oli sitten niin aktiivinen matikan opiskelija!

Kiva idea oppilailta, ei niinkään tylsä juttu!

- Voisiko joku kehitellä kokoiselleni sopivan pulpetin, eväillä ja pehmusteilla varustettuna kiitos!

Candy oli leppoisa koululainen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti